Ajankohtaista

16.12.2016

Kantaesityksensä tammikuussa saava flamencotanssiteos Paperikengät kertoo lähdöistä ja muistoista

Kangasala-salissa 27.1.2017 kantaesityksensä saavassa flamencotanssiteoksessa Paperikengät yhdistyvät flamencotanssin voima, sellomusiikin ja laulun sielukkuus sekä maaginen äänimaisema. Monitaiteellisen teoksen taustamateriaalina on käytetty evakkotaustaisten henkilöiden ja heidän jälkeläistensä kertomuksia. Teoksen teemat; lähteminen, muistot, toiseus ja juuret, heijastelevat myös nykyaikaa.

Paperikengät-teos kertoo lähdöistä ja muistoista, toiseudesta, juurista ja juurtumisesta. Se käsittelee kodin jättämistä, perheen hajoamista ja lapsen kokemuksia sodasta. Keskeisiä teemoja ovat sukupolvelta toiselle siirtyvät muistot, kerrotut tarinat ja henkinen perintö.

Monitaiteisen työryhmän luoman teoksen ainutlaatuinen tunnelma syntyy, kun flamencotanssi yhdistyy perinteisten flamencoinstrumenttien sijaan sielukkaaseen selloon ja lauluun sekä maagiseen äänimaailmaan.

Teoksen materiaalina käytetään evakkotaustaisten ihmisten ja heidän jälkeläistensä omakohtaisia sekä suvun kautta kerrottuja kokemuksia. Myös teoksen nimi kumpuaa näistä kertomuksista:

– Sodan jälkeen kaikesta oli pulaa ja ihmisten kekseliäisyys arjesta selviytymiseen oli olevan huipussaan. Myös kenkiä tehtiin paperista, siitä teoksen nimi. Löyhästi nimi viittaa myös flamencoon, jota tanssitaan flamencokengillä, kertoo teoksen koreografi-tanssija Anu Silvennoinen.

Pitkä työprosessi huipentuu näyttämöteokseen tammikuussa

Paperikengät saa lopullisen muotonsa ryhmälähtöisesti, joulu-tammikuussa toteutuvan tiiviin harjoitteluprosessin myötä.

Alkujaan teosprosessin käynnistivät koreografi-tanssija Anu Silvennoisen karjalaisten isovanhempien kokemukset sekä koko työryhmän omat sukujuuret ja kerrotut muistot. Syksyllä 2013 Silvennoinen ja ohjaaja-näyttelijä Anne Hyvärinen toteuttivat työpajakokonaisuuden ja haastattelivat noin 20 ihmistä kolmesta sukupolvesta: evakkotaustaisia, heidän lapsiaan ja lapsenlapsiaan.
Haastateltavat löytyivät Tampereen Karjala-Seuran kautta. Haastattelumateriaalia on käytetty teoksen tukirankana sekä koreografian ja dramaturgian pohjana.

Minua on pitkään kiinnostanut ajatus muistojen siirtymisestä sukupolvelta toisella. Se, missä vaiheessa kerrotuista ja kuulluista muistoista tulee omia, vaikka itse ei olisi ollut niissä osallisena, Anu Silvennoinen kertoo teoksen lähtökohdista.

– Haastattelukertomuksista käy ilmi, miten käsittämättömiin selviytymistarinoihin ihmiset ovat joutuneet venymään evakkoaikoina. Kertomuksista löytyy myös paljon yhtymäkohtia nykyaikaan. Sota on aina täysin käsittämätöntä ja mieletöntä. Kertomukset ovat siinä mielessä valitettavan ajattomia. Teoksen valmistaminen tuntui erityisen tärkeältä, sillä haastattelemamme ihmiset kertoivat raskaitakin tarinoitaan hyvin avoimesti ja olivat kiitollisia siitä, että joku oli niistä kiinnostunut, Anu Silvennoinen jatkaa.

Monitaiteelliseen työryhmään kuuluvat koreografi-tanssija Anu Silvennoinen, ohjaaja-näyttelijä Anne Hyvärinen, tanssija Marja Rautakorpi, sellisti Hanna Kilpinen, laulaja Anna-Kaisa Vuorinen, äänisuunnittelija Saija Raskulla ja pukusuunnittelija Katrin Oro.

Kantaesitys Kangasala-talossa 27.1.2017

Teosta ovat tukeneet Sisä-Suomen tanssin aluekeskus ja Björkqvistin rahasto.

Työryhmä

Anu Silvennoinen, koreografia, tanssi
Anne Hyvärinen, ohjaus, visualisointi, esiintyjä
Marja Rautakorpi, tanssi
Hanna Kilpinen, musiikki, sello
Anna-Kaisa Vuorinen, musiikki, laulu
Saija Raskulla, äänisuunnittelu
Katrin Oro, pukusuunnittelu

Tapahtuman järjestävät Paperikengät-työryhmä ja Kangasala-talo.

Paperikengät Kangasala-salissa pe 27.1. klo 19. Liput Kangasala-talolta 20/18/10€, Lippu.fi alk. 22,50/20,50/11,50€.

Esityksen kuvia kansiossa: https://www.dropbox.com/sh/efjtaa7b05zjcqm/AABgy9wUbGFs7rzrddMMRjrHa?dl=0

Kuvaaja: Susanna Lyly

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Anu Silvennoinen
0400 597738
silvennoinen.anu (at)gmail.com

www.kangasala-talo.fi
www.facebook.com/kangasalatalo
www.twitter.com/Kangasalatalo

Kangasala-talo on maan uusin kulttuurikeskus, joka sijaitsee Kangasalan keskustassa 20 minuutin ajomatkan päässä Tampereen keskustasta. Kangasala-talossa sijaitsee 290-paikkainen konserttisali Kangasala-sali, Kimmo Pyykkö -taidemuseo, galleria sekä Kangasalan valtuustosali. Kangasala-talo Oy järjestää konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia useille kohderyhmille ja vastaa Kimmo Pyykkö -taidemuseon sekä elokuvateatteri K-Kinon toiminnasta. Kangasala-talo Oy tarjoaa myös kokous-, juhla- ja ohjelmapalveluita. Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komosen suunnittelemalle Kangasala-talolle myönnettiin Vuoden betonirakenne 2015 -palkinto ja Betonijulkisivu 2015 -arkkitehtuuripalkinto. Rakennus oli ehdolla vuoden 2015 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.

 

 



Takaisin uutisiin