Ajankohtaista

21.07.2017

Kain Tapperin muotokuva-reliefi ensimmäistä kertaa julkisesti esillä Kimmon päivänä 2.8. Kimmo Pyykkö -taidemuseossa

Kimmon nimipäivää vietetään elokuun 2. päivänä ja se on perinteisesti ollut kuvanveistäjä Kimmo Pyykön nimeä kantavan taidemuseon maksuton tapahtumapäivä. 2.8.2017 taidemuseoon on vapaa pääsy klo 11-17 ja yleisö pääsee tutustumaan ensimmäistä kertaa kuvanveistäjä, akateemikko Kain Tapperin muotokuva-reliefiin Kimmo Pyyköstä.

Kain Tapper (1930-2004) tunnetaan yhtenä Suomen merkittävimmistä ja kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista kuvanveistäjistä. Tapperin uran alkuvaiheet sijoittuvat 1950- ja 1960-luvun vaihteeseen, ja jo alkuvaiheessa töiden päämateriaaleiksi veistäjä valitsi puun ja kiven. Tapperin teoksille ominaista on runollinen niukkaeleisyys, joka ammensi luonnosta ja luonnonilmiöistä. Koko uransa ajan luonnonläheisen, luovan ja uudistavan otteen säilyttänyt Tapper tuli tunnetuksi 1960-luvun kirpeässä taidekeskustelussa, johon hän joutui tahtomattaan informalistisella muotokielellään. Kohua herätti mm. Mustalaisen puukko (1970–74) ja kirkkotaiteen ensimmäinen abstrakti teos, Oriveden kirkon puinen alttarireliefi Golgatan kallio (1960).

Kimmon päivänä 2.8. taidemuseossa on esillä Kain Tapperin muotokuva Kimmo Pyyköstä. Teos on ensimmäistä kertaa julkisesti esillä ja se kuuluu Pyykön yksityiskokoelmaan. Teos valmistui 1967 ja alkuperäinen teos on Tapperin itsensä kehystämä.

Kimmo Pyykkö

Puulevylle veitsellä ja taltalla raaputtamalla valmistunut muotokuva-reliefi Pyyköstä oli intensiivisen työskentelyn tulos.  Kaksi kuvanveistäjää, Tapper ja Pyykkö, ystävystyivät 1960-luvulla, ja teoksen taakse Pyykkö on taltioinut tapaamisen yksityiskohtia:

Kain Tapper
Relielifi-muotokuva ja kehys Aimo Kanervan työstä

Kimmo Pyykkö muotokuva mallista, tait.talo [taiteilijatalo] Lallukassa 1967
Kain nouti minut taxilla Ateneumista, jossa olin ns. opettamassa – virallisesti luokassa kuvanveistoa. Kain työskenteli noin tunnin erittäin intensiivisesti. Purki Aimo Kanervan työn ja kehysti muotokuvan näihin uudestaan. Löi tämän reliefin käteeni ja sanoi: ”Kyllä helpotti”, ystävyydellä Kain

Muotokuva-reliefiä voisi verrata piirrettyyn muotokuvaan, mutta tässä työssä Kain Tapperin kynänä toimi veitsi ja taltta. Hän on raaputtanut Pyykön kasvon piirteet esiin vähäeleisesti, mutta vahvoilla lyhyillä, intensiivisillä ja terävillä vedoilla. Muotokuva hahmottuu katsojalle pikkuhiljaa: hiukset, silmät, nenän kaari, parta ja posket. Mallin tarkkaileva katse kohdistuu suoraan katsojaan. Valo teokseen tulee vasemmalta jättäen mallin toisen puolen kasvoista varjoon. Pinnan Tapper on jakanut kahteen osaan: vasemmalla on malli ja oikea on rytmitetty viivoilla ja murrettujen maan sävyjen pinnaksi. Taiteilijan signeeraus (KT 67) ei ole perinteisessä paikassa teoksen oikeassa alakulmassa vaan lähes keskellä teosta.

Kimmon päivänä 2.8. voi myös tutustua Kain Tapperin teokseen Kuolleet sielut (1979). Kangasalan kunnan taidekokoelmaan kuuluva teos on varatuomari Pertti Paloheimon (1930-2017) lahjoitus vuodelta 2015. Teos on sijoitettu Kangasala-talon ylälämpiöön.

Päivän aikana lapsille on tarjolla maksuttomia, omatoimisia tehtäviä. Lintubongarina taidemuseossa! -puuhakassin saa lainaan lipunmyynnistä ja Veistosrasti: Muotokuvia minusta ja muista -tehtävät sopivat isommille lapsille.

Ajankohtaiset näyttelymme ovat
Ilmassa itekkin - Kimmo Pyykkö & Anssi Kasitonni 27.8. asti
Isorättyät Kangasalla - Pekka & Teija Isorättyät 27.8. asti
Suunnittelijan silmin - Merja Palin 3.9. asti



Takaisin uutisiin