Ajankohtaista

30.07.2018

Kimmon päivä 2.8. nostaa esille Kritiikin Kannukset

Vuonna 1968 Suomen arvostelijain liitto ry palkitsi kuvanveistäjä Kimmo Pyykön taiteellisesta läpimurrosta Kritiikin Kannuksilla. Kimmo Pyykkö -taidemuseon maksuttoman tapahtumapäivän to 2.8. opastuksilla klo 13, 14 ja 15 tutustutaan Pyykön uraan ja taiteeseen; erityisesti viidenkymmenen vuoden takaisiin rautaveistoksiin, joista yksi, Ikkuna eiliseen on esillä ensimmäistä kertaa.
 
Kimmo Pyykkö ryhtyi ensimmäisten kuvanveistäjien joukossa 1960-luvulla hyödyntämään taiteessaan romurautamateriaaleja, tavallisesti valmiita esineitä. Rautavalun rinnalla hän käytti hitsaustekniikkaa.
 
Hain veistoksissani lyyrisyyttä, selkeitä yksinkertaisia muotoja ja pintoja. Halusin häivyttää materiaalista sen alkuperän ja valita sellaisia muotoja, jotka voisin myös tehdä itse savesta ja valaa, taiteilija muistelee nyt viisikymmentä vuotta myöhemmin.
 
Vuonna 1968 Kimmo Pyykkö herätti huomiota veistoksillaan ja nousi nopeasti valtakunnallisesti tunnetuksi. Taideteollisessa oppilaitoksessa kuvaamataidonopettajaksi opiskelleen ja kuvanveistoa samassa oppilaitoksessa opettaneen Pyykön ensimmäinen näyttely edellisenä vuonna Galerie Artekissa oli ollut menestys. 
 
Suomen arvostelijain liitto ry palkitsi Kimmo Pyykön keväällä 1968 Kritiikin Kannuksilla, joka jaetaan tunnustuksena vuoden aikana tapahtuneesta taiteellisesta läpimurrosta tai siihen verrattavasta suorituksesta jollakin taiteen alalla.
 
Perusteluissaan Kritiikin Kannusten palkintolautakunta toteaa: 
”Kuten vasta parin vuoden pituinen ansiolista osoittaa, Kimmo Pyykkö on nopeasti noussut täydestä tuntemattomuudesta hyvinkin tunnustetuksi nuoreksi kuvanveistäjäksi. Hän on toisin sanoen erittäin sopiva henkilö saamaan Kritiikin kannukset 1968, jolloin ne nyt ensimmäisen kerran annetaan kuvataiteen edustajalle."
 
Palkintolautakunta nostaa perusteluissaan esille Pyykön varhaisen ”oman alan” löytymisen teoksista, joiden materiaaleina käytetään valmiita esineitä, yleensä romurautaa. Pyykön tapa käyttää materiaalia ja hitsaustekniikkaa nähdään persoonallisena. 
 
Pyykön teoksia palkintolautakunta kuvaa yksinkertaisiksi, jykeviksi, selkeiksi ja elämänläheisiksi, mutta samalla sisällöltään riittävän ilmeikkäiksi ja moniselitteisiksi säilyttääkseen mielenkiintonsa myös ensi näkemisen jälkeen.
 
Kimmo Pyykkö -taidemuseossa on parhaillaan esillä useampi vuoden 1968 teos. Rautaveistos Tuomittu on esillä Picassosta Pyykköön – Lahtiset keräilijöinä -näyttelyssä. 
 
Pitkän matkan ateljeessa on ensimmäistä kertaa esillä rautainen veistos Ikkuna eiliseen (1968–2018). Vuodelta 1968 esillä on myös rautainen veistos Pohjantähti
 
Kimmo Pyykkö kertoo, että kaikista saamistaan palkinnoista Kritiikin Kannukset on hänelle tärkein.
 
Palkinto tuli todella puskista silloin, yllättäen. Se on ollut ehdottomasti tärkein saamani huomionosoitus, varsinkin kun mukana olivat kaikki taiteenalat. Siinä vaiheessa kun on vereslihalla koko nuoruus ja hulluus, hän pohtii.
 
Vuonna 1968 maailmassa kuohui ja mainingit ylettyivät Suomeenkin. Maailman tilanne vaikutti Pyykköön, vaikka taiteellaan hän ei ole koskaan halunnut vaikuttaa yhteiskunnallisesti. 
 
Taiteellani en ole halunnut vaikuttaa, tai ehkä yksilötasolla ja pienillä eleillä. Siinä mielessä olen Korvenperän poika, pohtii Pyykkö viitaten synnyinpaikkaansa Kangasalan Korvenperällä. – Mutta jotain vaistomaista hurmosta tuolloin kyllä oli ilmassa. Ei sitä tarvinnut lietsoa, elämä vain tuntui sellaiselta. Ehkä se oli nuoruutta, hän jatkaa.
 
Vuonna 1961 perustetun Kritiikin Kannukset -palkinnon on suunnitellut Börje Rajalin ja tehnyt hopeaseppämestari Heikki Laakso. Kuvataiteilijoista Kritiikin Kannukset on vuosien saatossa myönnetty muun muassa Riitta NelimarkalleMaaria Wirkkalalle ja Marjatta Tapiolalle.
 
Kimmon päivä to 2.8.2018 klo 11–19 Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. Vapaa pääsy. 
Yleisöopastukset Kimmo Pyykön Pitkän matkan ateljeessa klo 13, 14 ja 15.
 
Kimmo Pyykkö ja rautaveistos Tuomittu (1968). Kuva Tero Hakala



Takaisin uutisiin