Musikaali on suurimittainen teatterin laji, jonka tekemiseen voidaan kouluissakin kytkeä erilaisia taitoja ja osaamista. Musikaalituotannossa sometiimin tai lavastusryhmän panos on yhtä tarpeen kuin kuoron tai orkesterin.
Populaarikulttuuri tukee ajatusta teatteriproduktiosta osana lukiokokemusta. Hullu prinssi -musikaalin käsikirjoittajan, Tampereen yliopiston teatterin ja draamantutkimuksen professorin Hanna Suutelan mukaan musikaalituotantojen suosio näyttäisi liittyvän luokattomien koulujen tarpeeseen luoda yhteisöllisyyttä.
Hullun prinssin ohjaa FM Disa Kamula, teatterialan moniottelija, jolla on myös tuottajakokemusta. Ohjaaja kantaa vastuun teoksen systemaattisesta harjoittelemisesta, teatteri-ilmaisun oppimisesta ja esityksen kokonaisuudesta tavalla, johon kouluissa vain harvemmin on ammattitaitoa. Ohjaaja tuo projektiin kontaktinsa ja ammattiniksinsä, sekä huolehtii opiskelijoiden ryhmäyttämisestä, mikä nuorten kanssa työskenneltäessä on tärkeää.
Merkittävän tuen ohjaajalle tarjoaa se, että koulun opinto-ohjaajan Ismo Tahvanaisen työsuunnitelmaan on mahdutettu tuottajan tehtäviä. Projektia tukee myös koulun entisten ja lähtevien opiskelijoiden into osallistua teoksen tukitehtäviin.
Kangasalan lukion Hullu prinssi on kantaesitysmusikaali, jossa tekstiä on hiottu musiikin sovituksiin vielä harjoitteluvaiheessa. Käsikirjoittaja Hanna Suutela arvostaa ohjaajan merkitystä myös esitysdramaturgina.
Tekstin muovaaminen esitykseksi on ohjaajan tehtävä, mutta Hullussa prinssissä lukiolaiset tekevät itse vapaavalintaisen loppukohtauksen ja ohjaajan rooli esitysdramaturgina on tavallista suurempi. Teoksen säveltäjä Maija Koskenalusta, on lukion musiikinopettaja ja musikaalin kapellimestari, joten yhteistyö harjoitusvaiheessa on saumatonta.
Koska Hullu prinssi sijoittuu 1560-luvun hoviin, Kangasalan koulu kutsui käsityökurssin opettajaksi oikean pukusuunnittelijan, taiteen tohtori Joanna Weckmanin. Puvustuksen luominen kierrätysmateriaaleista noin 60 hengelle on valtava työ, mutta kurssilaisia tukee myös joukko vapaaehtoisia vanhempia.
Esimerkiksi naisten puvuissa ajatus on ollut yhdistää Tudor-aikakauden vaikutteita muotinäytöstyyppiseen liioitteluun. Kierrätysmateriaalit ovat sanelleet sen, ettei näyttämöllä nähdä mustia samettipukuja vaan materiaalien luovaa uusiokäyttöä.
Asuja koottaessa neuvotellaan myös koreografi Moona Lehtolan kanssa. Esityksen eri osa-alueiden vaikutus toisiinsa konkretisoituu opiskelijoille esimerkiksi juuri siinä, että pukuja suunniteltaessa on huomioitava tanssijoiden liikkeet. Yhden kohtauksen koreografian suunnittelee Street dance -palkittu tanssija Kaisu Koittola. Street dance ja Tudor-korsetit sovitetaan toisiinsa yhteisellä visiolla.
Kangasalan lukion oppilailla on perinteisesti ollut kiinnostusta nimenomaan lavastuksen tekemiseen ja nyt teos rakennetaan Kangasala-talon arvokkaaseen saliin. Ilman ammattilaisen apua tilankäyttö ja suuren joukon liikkuminen näyttämöllä voisi jäädä yksitasoiseksi tai keskittyä pieniin yksityiskohtiin. Lavastuksen tehtävä on myös tukea itse tarinaa ja sen siirtymistä aikakaudesta toiseen.
Lavastuksen artesaani Heidi Kormano ohjaa opiskelijoita tavoitteenaan myös opettaa kädentaitoja. Kuten nytkin, Kormanon aiemmissa töissä on lähdetty ekologisen teatterin periaatteesta. Hullu prinssi -musikaalissa opiskelijat työstävät esimerkiksi aiempien teosten seinäkkeistä uusia illuusioita Hulluun prinssiin. Materiaalien uusiokäyttö vaatii käsityötaitoja ja työtunteja, mutta kouluproduktiossa ekologinen lähtökohta on myös eettinen.
Musiikinopettajat Panu Ukkonen ja teoksen säveltäjä Maija Koskenalusta pitävät tärkeänä ammattilaisapua myös äänen laatuun liittyvissä tekijöissä, jotka takaavat esitysten kuuluvuuden ja musiikin parhaan mahdollisen esille tulon. Kaikkiaan esitykseen tuodaan useita langattomia mikkejä ja äänimaailman koordinoimiseen Kangasala-talo tarjoaa koulun salia laadukkaammat puitteet.
Myös esitystekniikassa on ammattilaiset asialla, sillä valoista vastaa Marko Vierimaa ja äänitekniikasta Kyösti Kallio.
Teosesittely Kangasalan kaupungin valtuustosalissa Kangasala-talossa 30.11. klo 18−19, käsikirjoittaja Hanna Suutela.
Kantaesitys 17.1.2019 klo 19 Kangasala-talossa Esitykset: 17.1. klo 19, 18.1. klo 19, 19.1. klo 14 ja klo 19, 21.1. klo 19, 22.1. klo 19, 25.1. klo 19 ja 26.1. klo 14.
Kesto: 2 h 20 min (sisältää väliajan). Ei ikärajaa! Liput: Kangasala-talon lipunmyynti ja Lippu.fi Liput Kangasala-talolta aikuiset 20 €, eläkeläiset/työttömät/opiskelijat 15 €, lapset alle 12 v. 12 € Lippu.fi aikuiset 22,50 €, eläkeläiset/työttömät/opiskelijat 17,50 €, lapset alle 12 v. 13,50 € + toimitusmaksu
Käsikirjoitus ja laululyriikat: Hanna Suutela Musiikin sävellys ja sovitus: Maija Koskenalusta Ohjaus ja esitysdramaturgia: Disa Kamula Orkesterin ja kuoron harjoittaminen: Panu Ukkonen, Maija Koskenalusta ja Elina Mäkelä Koreografia: Moona Lehtola, Kaisu Koittola Pukusuunnittelu: Joanna Weckman, Lotta Silvan Lavastus: Heidi Kormano, Reetta Kosonen Äänisuunnittelu: Kyösti Kallio Valosuunnittelu: Marko Vierimaa Maskeeraus: Inca Salomaa Graafinen suunnittelu ja media: Johanna Jeronen, Moona Lymi Työryhmissä Kangasalan lukion opiskelijoita ja heidän huoltajiaan
Δ
© 2019 Kangasala-talo Tietosuojaseloste
