Kangasala-talo on vuonna 2015 käyttöönotettu veistoksellinen betoniarkkitehtuurin taidonnäyte, joka on huomioitu useilla arkkitehtuuripalkinnoilla.
Rakennus on ilmeikäs ja tunnistettava arkkitehtoninen kokonaisuus ruosteensävyisellä julkisivulla. Talo tekee kunniaa Kangasalan keskustan toiselle maamerkille, vanhalle harmaakivikirkolle. Arkkitehti on saanut innoituksensa myös paikkakunnan jääkautisista harjumaisemista: talo koostuu neljästä siirtolohkareesta, joiden välissä risteilee valon kanjoni.
Kangasala-talo palkittiin Betonijulkisivu 2015 -arkkitehtuuripalkinnolla sekä Vuoden betonirakenne 2015 -palkinnolla. Kangasala-talo oli ehdolla myös vuoden 2015 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.
Kangasala-talon on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen, pääarkkitehtina Markku Puumala. Arkkitehti on luonut kurinalaisen ja pelkistetyn, mutta veistoksellisen ja näyttävän rakennuksen, joissa materiaalin tunnulla on keskeinen rooli.
Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy on suunnitellut useita julkisia rakennuksia, esimerkiksi Savonlinnan kaupunginkirjaston sekä Hämeenlinnan maakunta-arkiston. Toimisto on osallistunut menestyksekkäästi myös suunnittelukilpailuihin. Heikkinen-Komosen suunnitelma valittiin toiselle sijalle Serlachius-museo Göstan paviljongin suunnittelukilpailussa Mäntässä.
Kangasala-talon huomiota herättävin piirre on ehkäpä sen julkisivun materiaali ja väritys. Julkisivu on betonia, joka patinoitu ruosteen sävyyn. Menetelmä on Pertti Kukkosen kehittämä. Väri yhdistää rakennuksen paitsi kirkkoon ja harjumaisemaan, myös kuvanveistäjä Kimmo Pyykön teosten materiaaleihin.
Kangasala-talon yleisölämpiöt jakautuvat kahteen kerrokseen. Ne halkovat rakennusta valoisina ja avarina. Lämpiöiden värimaailma muodostuu betoninharmaasta, raikkaasta valkoisesta ja kontrastia luovasta mustasta. Molemmat talon portaikot, lämpiössä ja taidemuseossa, ovat näyttävä osa arkkitehtuuria.
Kangasala-sali on ilmeeltään lämmin ja tunnelmallinen. Seiniä peittävät savunharmaat metalliverhot. Katsomo nousee jyrkästi. Kangasala-saliin on ripustettu Kimmo Pyykön reliefi Mielen maisema (2012).
Kimmo Pyykkö -taidemuseon näyttelytilat sijoittuvat Kangasala-talossa kolmeen kerrokseen, talon korkeimpaan osaan. Kimmo Pyykön pysyvän näyttelyn näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut Jouni Kaipia. Ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on vaihtuvien näyttelyiden tilat.
Kokoustilat Kangasala-talon toisessa kerroksessa ovat arkkitehtuuriltaan kevyet ja valoisat.
Kangasala-talo sijoittuu kiinteäksi osaksi keskustaa muodostamalla Kangasalan keskustan kulttuurikorttelin yhdessä viereisen kirjastorakennuksen kanssa. Talojen välillä pääsee liikkumaan sisätiloissa.
Kangasala-talo Kuohunharjuntien suunnasta. Kuva Tuomas Uusheimo
Ole hyvä ja täytä alla oleva lomake liittyäksesi postituslistalle. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.
© 2019 Kangasala-talo Tietosuojaseloste
