Δ
Kamus-kvartetista tuttu viulisti Terhi Paldanius ja pianisti Tiina Karakorpi tuovat Kangasala-taloon monipuolisen ohjelman, joka huipentuu Korngoldin harvoin kuultuun järisyttävään sonaattiin.
Terhi Paldanius, viulu Tiina Karakorpi, piano
Johannes Brahms: Sonaatti viululle ja pianolle A-duuri op. 100, Grazyna Bacewizc: Partita viululle ja pianolle (1955), Erich Korngold: Sonaatti viululle ja pianolle op. 6
Saksalainen Johannes Brahms (1833–1897) asettui vuonna 1862 pysyvästi Wieniin, missä hän eli elämänsä loppuun asti. Brahms luokiteltiin omana aikanaan saksalaisen musiikin konservatiivisen leirin edustajaksi, mutta hän loi hyvin omaperäisen tyylinsä, josta on myöhemmin löydetty paljon edistyksellisenä pidettyjä elementtejä. Brahms sävelsi neljän sinfonian ja useiden konserttojen lisäksi myös runsaasti kamarimusiikkia ja musiikkia soolopianolle sekä 200 liediä.
Grazyna Bacewicz (1909–1969) sai isältään pianon- ja viulunsoitonopetusta ennen kuin siirtyi opiskelemaan Varsovan konservatorioon. Valmistuttuaan sieltä 22-vuotiaana hän jatkoi opintojaan Pariisissa, jossa hänen sävellyksenopettajansa oli Nadia Boulanger ja viulunsoitonopettajansa Carl Flesch. Opintojen jälkeen Bacewicz konsertoi aktiivisesti viulistina pianistiveljensä kanssa ympäri Itä-Eurooppaa. Bacewizc toimi Varsovan radion orkesterin konserttimestarina ja oppi samalla orkestraatiota. Toisen maailmansodan natsimiehityksen aikana Bacewicz järjesti salaisia konsertteja ja toimi vastarintaliikkeessä. Bacewiczin musiikissa kuluu yhteiskunnan ja ympäröivän maailman väkivaltaisuus ja yksilön hätä sortokoneiston alistuksessa.
Viulisti Carl Flesch ja pianisti Artur Schnabel kantaesittivät Erich Wolfgang Korngoldin Sonaatin viululle ja pianolle G-duuri op. 6 Berliinissä lokakuussa 1913. Flesch-Schnabel-duo esitti sonaattia paljon kiertueillaan, mutta Korngoldin väririkas ja järkälemäinen teos on jäänyt sittemmin konserttien perusohjelmistosta pois. Tutkija Jennifer Martyn pohtii lopputyössään (2016) syitä siihen, miksi tätä ihmelapsen 15-vuotiaana kirjoittamaa upeaa musiikkia ei olla paljonkaan soitettu 1920-luvun jälkeen: Juutalaisena Korngold pakeni Yhdysvaltoihin ja alkoi säveltää Hollywood-elokuviin musiikkia, hänen Euroopassa säveltämänsä musiikki kärsi tästä uramuutoksesta. Korngoldin tonaalisuuteen pohjautuva harmoniakieli alkoi vaikuttaa vanhanaikaiselta hyvin pian esimerkiksi maanmiehensä Arnold Schönbergin sävellysten rinnalla. Korngoldin viulusonaatti on sykähdyttävän kaunista ja runsasta musiikkia.
Terhi Paldanius (s. 1982) aloitti viuluopintonsa Lapinlahden musiikkileirillä ollessaan kuusivuotias. Opinnot jatkuivat Ylä-Savon musiikkiopiston ja Kuopion konservatorion kautta Sibelius-Akatemiaan, jossa hän on opiskellut Päivyt Mellerin ja Tero Latvalan johdolla. Paldanius valmistui musiikin maisteriksi keväällä 2010 erinomaisin arvosanoin. Paldanius on Kamus-kvartetin perustajajäsen ja on opiskellut kvartetin kanssa mm. Euroopan kamarimusiikkiakatemiassa (ECMA) ja Britten-Pears-ohjelmassa Englannissa. Terhi Paldanius on opiskellut myös intensiivisesti belgialaisen Danel-kvartetin jäsenten johdolla useilla mestarikursseilla. Kamus-kvartetti voitti Erkki Melartin -kilpailut ja sai kolmannen palkinnon Kuhmon kamarimusiikkikilpailussa vuonna 2004. Paldanius on konsertoinut eri puolilla Eurooppaa ja esiintynyt useimmilla Suomen festivaaleilla mm. Meidän festivaalilla ja Helsingin juhlaviikoilla. Paldanius on Jousia Ensemblen perustajajäsen ja soittanut Helsingin kaupunginorkesterissa, Tapiola Sinfonietassa ja Radion sinfoniaorkesterissa. Paldanius on hoitanut konserttimestarin tehtäviä useissa suomalaisissa orkestereissa. Hän on levyttänyt Seppo Pohjolan kamarioopperat ja jousikvartetot Alba-levymerkille. Terhi Paldaniuksella on käytössään OP Ryhmän Taidesäätiön Ferdinando Gagliano -viulu vuodelta 1767.
Pianisti ja musiikin tohtori Tiina Karakorpi on saavuttanut runsaasti kilpailumenestyksiä ja esiintynyt Euroopan merkittävillä konserttilavoilla. Hän toimii aktiivisesti musiikkielämän tasa-arvon puolestapuhujana ja on esittänyt ja levyttänyt pimennossa olleiden naisten säveltämiä teoksia sekä toimittanut niistä nuottimateriaaleja. Karakorpi on muun muassa KAAÅS-pianotrion jäsen ja on toiminut useissa poikkitaiteellisissa projekteissa pianistina. Hän on myös Gallen-Kallelan Museossa tapahtuvan Maryn sormenjäljillä – konserttisarjan taiteellinen suunnittelija.
Esityksen kesto on n. 1 t 30 min, sisältäen väliajan.
Tuotanto: Kangasala-talo
Liput Kangasala-talolta ja Lippu.fi Peruslippu 25 € Eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, varusmiehet 23 € Alle 18-v. 13 €
Lippu.fi lisää tilausmaksut (alk. 1,50 € / tilaus + 0,65 % tilauksesta www.lippu.fi)
Ryhmäliput vähintään 10 hengelle Kangasala-talon myyntipalvelusta p. 0400 304 530, myyntipalvelu@kangasala-talo.fi
Naulakkopalvelumaksu 2,50 €
Tule virittäytymään illan tunnelmaan jo ennakkoon! Ravintolapalvelut avautuvat tuntia ennen konserttia.
Tutustu Kulttuuriravintola Jalmarin palveluihin ›
Kangasala-talossa sijaitseva taidemuseo on avoinna konsertin alkuun saakka.
Tutustu näyttelyihin ›
Kangasala-talo sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella ja meille saavut helposti myös bussilla, pyörällä tai kävellen! Lue lisää saapumisesta ja pysäköinnistä täältä ›
Terhi Paldanius
Tiina Karakorpi, kuva: Ville-Paul Paasimaa
Ole hyvä ja täytä alla oleva lomake liittyäksesi postituslistalle. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.
© 2019 Kangasala-talo Tietosuojaseloste
